Oppimiskäsityksistä

Kognitiivinen oppimiskäsitys

Kognitiivisessa oppimisnäkemyksessä keskeisenä on oppija ja hänen oppimistoimintansa ja informaation prosessointi. Siinä korostuu ajattelu, ymmärtäminen ja muistaminen. Oppiminen lähtee havainnoinnista ja informaation vastaanottamisesta, valikoinnista, tulkinnasta ja aktiivisesta ajattelemisesta sekä tiedon prosessoinnista. Oppijan aikaisemmat kokemukset vaikuttavat hänen oppimiseensa ja muistamiseensa.

Konstruktivistinen oppimiskäsitys

Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on tulkintaprosessi ja tiedon aktiivista rakentamista sen sijaan, että tietoa ja tietorakenteita vastaanotetaan sellaisenaan ympäristöstä tai opettajalta. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Konstruktivismissa oppiminen, tieto ja kognitio nähdään kontekstuaalisena ja tilannesidonnaisena.

Humanistisen oppimiskäsityksessä painotetaan oppimisen sisäistä kontrollia. Oppimisen katsotaan perustuvan hyvin pitkälti oppijan yksilöllisiin kokemuksiin ja opetuksen tehtävänä on tukea oppijan kasvua sekä itseohjautuvuutta.

Sosiokulttuurinen oppimiskäsitys

Sosiokulttuurisessa oppimisnäkemyksessä oppijat ovat aktiivisia toimijoita, jotka hakeutuvat sellaiseen yhteisölliseen toimintaan ja oppimistilanteisiin, joissa he voivat kehittää omaa osaamistaan ja ammatillista kasvuaan. Sosiokulttuurisen näkemyksen mukaan hyvässä oppimisympäristössä voi luoda asioille merkityksiä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

Behavioristinen oppimiskäsitys

Behavioristinen oppimiskäsitys perustuu ympäristöstä saataviin ärsykkeisiin ja niiden oppimista ohjaavaan vaikutukseen.

Humanistinen oppimiskäsitys

Humanistisen oppimiskäsityksessä painotetaan oppimisen sisäistä kontrollia. Oppimisen katsotaan perustuvan hyvin pitkälti oppijan yksilöllisiin kokemuksiin ja opetuksen tehtävänä on tukea oppijan kasvua sekä itseohjautuvuutta.